OBJEKTIIVI INFOA

optiikan ominaisuuksista kertovat lyhenteet

Yllä esimerkki infosta jota löydät optiikasta. Katso myös Optiikka sanastoa ja eri lyhenteet tästä >>

VALOVOIMA on sama kuin objektiivin suurin aukko ja ilmoitetaan usein optiikan etuosassa. Valovoimaisen linssin etuna on kirkkaampi etsin, mahdollisuus lyhyeen syväterävyyteen ja tietenkin lyhyemmät suljinajat, eikä tarvitse käyttää korkeaa ISO-lukua.

aukon koko suurimmasta pieneen

Vasemmalla iso aukko 1.8 ja oikealla pieni aukko 16

Ero esim. 1.4 ja 2.8 valovoiman välillä on etsimen kirkkauden puolesta melko pieni, mutta jos sensijaan optiikan valovoima on 6.3, etsinkuva on jo tummempi. Jos käytämme aukkoa 8 kaikissa näissä vaihtoehdoissa  suljinaika ja ISO-luku sama kaikissa vaihtoehdoissa.

Valovoima maksaa, eli valovoimainen linssi yleensä kalliimpi. Poikkeuksena esim. Canon 50 mm/1.8 joka edullinen ja kevyt muovirakenteensa ansiosta. Muista myös, mitä suurempi aukko (valovoima) sitä enemmän valoa osuu kerralla kennoon ja saamme lyhyemmän suljinajan.

Jos objektiivin valovoima on 2.8, tämä ei ole kovin hyvä normaali tai laajakulmaopiskalle. Sen sijaan jos 300 mm:n objektiivissa on suurin aukko (valovoima) 2.8 se on erittäin valovoimanen (fast lens) ja sopii esim. urheilukuvaksiin.

Periaatteessa voit laskea aukon halkaisijan milleissä jakamalla polttovälin (esim. 50 mm) käyttämälläsi aukolla (esim. 2.0) – 50mm : 2 = 25 mm.

Jos kuitenkin optiikassa kaksi eri lukua kuten 3.5–5.6 (zoomit) tarkoittaa se sitä että suurin aukko laajakulmalla kuvattaessa on 3.5 ja tässä tapauksessa teleasennossa valovoima on vain 5.6, eli melko pieni aukko jolla ei välttämättä saa taustaa epäteräväksi muotokuvissa muula tavalla kuin menemällä lähelle.

POLTTOVÄLI ilmoitetaan laajakulma – tele, esim. 18-55mm. 18 laajin kuvakulma ja 55 mm lyhyt tele. Jos löytyy vain yksi luku esim. 50 mm, kysymyksessä on kiinteäpolttovälinen optiikka, ei zoom.

SUODINKIERRE ilmoitetaan optiikan etuosassa millimetreissä ja halkaisija symboolilla. Tämä info tärkeä kun valitset sopivan kokoisen suotimen. Soviterenkaalla saat vääränkokoisen suotimen sopimaan sinun optiikkaan.

KUVANVAKAIN on joko kamerassa tai objektiivissa toimiva tekniikka,  ja se vaimentaa kameran liikkeitä ja voit kuvata pitemmillä suljinajoilla käsivaralta. Jos kamera jalustalla kannattaa sulkea vakain, koska sen moottori voi aiheuttaa jalustaan siirtyvää tärinää joka tekee kuvasta epäterävän.
Kuvanvakain objektiivissa. Kuvanvakain voidaan optimoida objektiivin mukaan. Pitkiin teleobjektiiveihin tehdään parempi vakain.
Kuvanvakain kuvakennossa etuna on, että kuvanvakain on käytössä objektiivista riippumatta.

Eri valmistajien vakainmerkinnät:
Fujifilm: OIS (Optical Image Stabilizer)
Canon: IS (Image Stabilizer)
Panasonic: OIS (Optical Image Stabilizer)
Sigma: OS (Optical Stabilizer)
Pentax: SR (Shake Reduction)
Sony SSSOIS (Super Steady Shot Optical Image Stabilization)
Nikon: VR (Vibration Reduction)

Automaattitarkennus moottori on pieni sähköinen tai piezosähköinen (ultrasonic) moottori joka siirtää linssielementit optiikan sisällä jotta oikea tarkennus tapahtuisi. Joissain kameroissa tämä moottori sijaitsee kameran rungossa ja etäisyyden säätö tapahtuu fyysisesti optiikkaan.

canon ef-efs vertailu

Nämä optiikat sopivat vain APS-C kameroihin (kroppirungot):

Canon: EFS
Nikon: DX
Pentax: DA
Sony: DT
Tamron: Di-II
Tokina: DX

Nämä optiikat sopivat myös täydenkoon kameroihin:

Canon: EF
Nikon: Kaikki paitsi DX
Pentax: FA
Sigma: DG
Sony: Kaikki paitsi DT, FE ja E
Tamron: Di
Tokina: Kaikki paitsi DX

Nämä optiikat sopivat peilittömiin kameroihin:

Canon: EF-M
Nikon: 1
Sigma: DN
Tamron: Di-III
Tokina: FE (vain Sony)
Panasonic/Olympus: Micro Four Thirds
Sony E (APS-C) – rajaa kuvan FE-kameroilla
Sony FE (täysikoko) – voidaan käyttää E kameroissa polttovälikertoimella