copyright leima kuvassa

Kuvaoikeuksista (copyright)

Valokuvateos on valokuvaamalla valmistettu teos. Teoksina suojataan ne valokuvat, jotka ylittävät teoskynnyksen (70-vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä).
Teoskynnyksen alle jäävät valokuvat suojataan tavallisina valokuvina. Valokuvalla on teosta lyhyempi suoja-aika (50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä).
Kuva on suojattu vaikka copyright tekstiä ei ole kuvassa. Hyvä tapa kuitenkin on upottaa kuvan exif-tiedostoihin copyright tiedot.
Hyvä tietää myös: henkilö joka kuvan ottaa myös omistaa kuvan, riippumatta kenen kameralla kuva otettu. Eli jos kaverisi kuvaa sinua esim. blogia varten, kaverisi omistaa kuvan. Tee kirjallinen sopimus kuvaoikeuden siirrosta itsellesi.
Muista myös että erilaiset taideteokset ovat suojattuja. Jos taideteos tai rakennus on kuvassa pääkohde, pitää olla lupa kaupalliseen käyttöön.
Jos kuvassa esintyy ihmisiä pitää olla kirjallinen lupa (mallisopimus). Kun on kysymys lapsista kuvissa kaupalliseen käyttöön pitää olla vanhempien suostumus ja lupa käyttää kuvia.

EXIF = Standardi kuvatiedostojen metatiedolle. Digitaaliset kamerat kirjoittavat automaaattisesti kuvanottohetken tietoja kuvaan.

Dronella (kopterilla kuvaaminen)

DRONE >> kuvauksissa pätee omat säännöt!

Euroopan unionia kattavat drone-asetukset on julkistettu 11.6.2019.  Soveltaminen aloitetaan 1.7.2020 alkaen. Uudet säädökset helpottavat suomalaisten drone-toimijoiden operointia EU-alueella.

apinan oikeus selfiekuvaan

IHMISEN JA APINAN OIKEUS KUVIINSA :)

Jokin aika sitten käytiin kiivas keskustelu apinan oikeudesta kuvaamansa kuvaan. Keskustelu lähti siitä kun Wikimedia (joka jakaa kuvia ilmaiseksi) päättivät jakaa David Slaterin kuvaamia apinakuvia, tai oikeammin sanottuna kuvat olivat kyseisen apinan selfiekuvia.
Slater oli antanut apionoiden leikkiä kameralla ja noin 100:sta kuvasta löytyi muutama terävä.Koska apina (eläin yleensä) ei voi omistaa kuvaoikeuksia niin amerikkalaisen copyright tuomioistuimen mielestä Slaterillä ei ollut oikeus järjestämiinsä kuviin, ja siksi apinan kuvaamat kuvat päättyivät yleiseen jakoon.
Oikein vai väärin? Muistaakseni päätös kumottiin ja keskustelu jatkuu. Slater itse väittää luoneensa kuvaustilanteen ja siksi omistaisi kuvaoikeudet.

Tulee miellen sellainen seikka että muutamat luontokuvaajat rakentavat villieläimille ”kuvaus-ansoja” metsään ja saavat kuvia eläimistä esim. liiketunnistimilla olematta itse paikalla. Kuka omistaa kuvan? Karhu joka käveli infrapunasäteen ohi, vai kuvaaja joka oli pubissa kuvaushetkellä, vai päätyykö yleiseen jakoon?
Kuvaoikeuskiistoissa on aina kysymys siitä kuka kuvan otti (painoi laukaisijaa), riippumatta siitä kuka omistaa kaluston.

KUKA OMISTAA KUVAN?

Kun ostat kuvan valokuvaajalta tai kuvapankista, saat ainoastaan kuvan julkaisuoikeuden määrättyyn käyttöön. Kuvan omistus- ja jatkokäyttöoikeus jää kuvaajalle, ellei muuta sovita. Eli valokuvaajalle jää yleensä aina omistusoikeus kuvaamansa valokuvaan.
Joskus harvoin esim hääpari joka muuttaa ulkomaille haluaa lunastaa alkuperäiset otokset itselleen ja se on sovittava erikseen eri korvausta vastaan. Aikaisemmin asiakkaalle luovutettiin negat, mutta nykyään se ei ole mahdollista kun tiedostoja voidaan kuitenkin kopioida ennen luovutusta.

KUINKA KUVIA SAA KÄYTTÄÄ?

Kauppaa tehdessä on sovittava kuvaajan kanssa miten ja kuinka kauan kuvaa voidaan käyttää. Kuva voidaan myydä asiakkaalle täysin oikeuksin, jolloin ostaja saa käyttää kuvaa esitteissä, kalentereissä jne. Ostaja ei kuitenkaan saa myydä kuvaa omana toisella käyttäjälle, vaikka olisi tehnyt kuvakorjailuja, esim. mainostoimistot.
Asiakas voi eri korvausta vastaan ostaa kuvaajalta lisää käyttöoikeuksia.

SAAKO KUVAA MANIPULOIDA, MUUTTAA, KORJATA?

Vastaus on että saa, jos siitä erikseen sovitaan kuvaajan kanssa. Koskee mm kuvakorjailua, retussia tai yhdistää kaksi kuvaa yhdeksi. Jos kuva julkaistaan lehdissä koskee muut säännöt. Yleensä kuvaa saa silloin esim. rajata niin että sopii kuvatekstiin. Ei kuitenkaan niin että kuvan idea muuttuu toiseksi. Tämä sovittava kuvaajan kanssa etukäteen.

ILMOITANKO KUVAAJAN NIMEN KUN KUVA JULKAISTAAN?

Pääsääntö on että kuvaajan nimi aina julkaistava, varsinkin lehdissä. Pokkeuksena yleensä esitteessä käytetyt kuvat. Silloinkin kuvaajat yleensä voidaan mainita esim. esitteen lopussa. Jos valokuvaaja suojaa kuvat copyright leimalla, tai upottaa metatiedostoihin tekijänoikeudet, asiakas ei saa poistaa näitä.

KUINKA KAUAN KUVA ON SUOJATTU?

Kuvaajan oikeus omaan valokuvaan on yleensä noin 50 vuotta henkilön kuolemasta. Tämä saattaa muuttua jatkossa joten kannattaa tarkistaa asia kun ajankohtainen. Kysymys on siis teoksesta. Teos on yleensä ammatti-ihmisen tekemä. Harrastelijat voivat olla erilaisessa asemassa. Kuvaoikeus voidaan periä testamentin kautta tai sukupolvelta sukupolvelle.

ENTÄS JOS KUVASSA ESIINTYY IHMISIÄ?

Kaupallisessa käytössä on aina aina oltava kuvassa esiintyvien ihmisten kanssa kirjallinen sopimus. Jos näitä ihmisiä voidaan tunnistaa. Ostaja on vastuussa siitä että tämä toteutuu lain mukaisesti. Ilmoita siis kuvaajana ostajalla aina tästä. Mallisopimus on hyvä dokumentti, kirjallisena.

TÄRKEÄÄ MUISTAA! VAIKKA SAAT YLEENSÄ KUVATA JULKISILLÄ PAIKOILLA, FESTAREILLA, OSTOSKESKUKSISSA, TORILLA, KADUILLA JNE ET AINA SAA JULKAISTA KUVIA LEHTIIN TAI VERKKOON. KUVAAMINEN JA JULKAISEMINEN SIIS 2 ERI ASIAA!

JULKINEN PAIKKA = MIHIN KAIKILLA ILMAINEN PÄÄSY. MYÖS YKSITTÄISEN IHMISEN KUVAAMINEN SALLITTUA.

KUVAAMINEN VOIDAAN KIELTÄÄ PAIKOISSA JOHON SISÄÄNPÄÄSYMAKSU. KOTIRAUHAA EI SAA RIKKOA.

Kaikki oikeudet pidätetään - Valokuvakurssi.fi I Webmaster Svenna Martens
error: Sisältö on suojattu!