Lue tämä ennenkuin ostat uuden kameran.

Lyhyet ohjeet kamerakaluston hankintaan

Nämä ohjeet eivät ole merkkikohtaisia, vaan infoa yleisellä tasolla kameroista, objektiiveista ja tarvikkeista. Järjestelmäkameroita (vaihdettavalla optiikalla) löytyy peilillä varustettuja sekä peilittömiä.

peilijärjestelmäkamera vs peilitön kamera

Peilikamerassa objektiivin läpi kameraan tuleva valo osuu peilin avulla prismaan, josta se heijastuu etsinkuvaksi. Peilittömissä kameroissa valo osuu kennoon, ja siirtyy sieltä kameran sähköiseen etsimeen.

Peilillä varustettu kamera on kooltaan huomattavasti isompi suhteesa peilittömään kameraan. Peilittömiä kameroita on kahdenlaisia, toisessa on elektroninen etsin, kun taas osassa peilittömissä kameroissa on vain lednäyttö kameran takana. Itselläni on 4 kpl peilillä varsutettuja järjestelmäkameroita ja 1 kpl ilman peiliä pelkällä lednäytöllä. Olen huomannut että videot ovat melko korkealaatuisia peilittömissä kameroissa myös ja kuvaaminen osittain helpompaa. Vähemmän säätämistä ja enemmän automatiikka josta joskus on nopeissa tilanteissa hyötyä. Myös peilittömän kameran objektiivit ovat kooltaan pienempiä.

täyden koon kamera piirtää kaiken mikä tulee optiikan läpi

Kun täyden koon objektiivi piirtää kuvan, täyden koon kennon kamerat tallentavat koko alueen reunasta reunaan, kun taas kroppirungon kenno tallentaa pienemmän osan optiikan piirtämää kuvaa. Kroppikamerassa objektiivi ei suurenna kuvaa mitenkään, ainoastaan tallentaa pienemmän alueen. Tästä johtuu se että saman polttovälin objektiivillä otettu kuva samalta etäisyydeltä tuntuu suurenevan kroppirungolla. Esim. kohteen syväterävyys pysyy kuitenkin molemmilla samana.

Kamerarunko

Valitse ensin kamerarunko, tyyppi ja merkki, koska tämä vaikuttaa myöhemmin objektiivien hankintaan.
1. Täyden koon kamera, ”Full Frame” (kenno vastaa vanhaa kinofilmikokoa 24x36mm) – Nikon versio >>
2. Kroppirunko ”Crop”, edullisempi vaihtoehto, jossa kenno pienempi kuin täyden koon kamerassa esim. 16x24mm – Canon versio >>
3. Peilitön kamera, ”Mirrorless” (kompakti kamera) – Sony versio >>

täydenkoon, kroppikamera ja peilitön

1. Täyden koon kamerassa kenno vastaa vanhan kinofilmikameran filmikokoa ja näin esim 24 mm laajakulma piirtää kuvan koko kennoon (ei ylimenoa). Ei siis suurennuskerrointa. Täyden koon objektiivejä löytyy joka lähtöön ja esim. 85 mm muotokuvalinssi valovoima 1.8 on loistava vaihtoehto muotokuvaukseen. Myös laajakulmapuolella löytyy valovoimaisia linssejä esim. yökuvaukseen ja hämärän valon kuvaukseen.
Täydenkoon kamerarungon etuna on se että kun ostat siihen 50 mm objektiivin, niin sinulla on optiikka joka piirtää juuri sen kuvakulman, kun kroppirungon kenno jättää osan kuvan reunoista tallentamatta (mahtuu vähemmän kuvaan samalta etäisyydeltä). Täyden koon runkoon sopii vain täyden koon objektiivit koska kroppioptiikka ei piirrä kuvaa koko kennolle (reunat jäisivät mustiksi).

2. Kroppirungosta kuulee usein kerrottavan että objektiivit suurentavat kuvaa mutta näin ei ole todellisuudessa. Koska kennoon objektiivin piirtämä alue on isompi kuin kenno itsensä, menee tavallaan osa kuvasta hukkaan (ylittää kennon koon) ja siksi puhutaan kroppikertoimesta (suurennuskerroin) joka Canonissa on 1.6 ja Nikonissa 1.5. Vain keskiosa optiikan piirtämästä alueesta osuu kennoon, ja syväterävyys on sama kuin täyden koon kameran kuvassa jos siitä rajaa saman alueen kuvauksen jälkeen.
Kroppirunko on usein pienempi kooltaan, halvempi (muovisempi) ja vie hieman vähemmän tilaa laukussa. Myös optiikat kevyempiä ja pienempiä kooltaan, osittain johtuen huonommasta valovoimasta = pienempi linssin halkaisija. Kroppirunkoon voit kiinnittää sekä täydenkoon objektiivejä että kroppioptiikkaa. Muista kroppikerroin kun valitset optiikan, eli esim. 50 mm objektiivi vastaa Canonin kroppirungossa 80 mm:n objektiiviä.

3. Peilittömässä kamerassa on muutama etu. Ensinnäkin koko saadaan huomattavasti pienemmäksi koska itse peiliä ja prisma joka kääntää kuvan oikeinpäin etsimessä ei tarvita, vaan sommittelet kuvan lednäytöstä kameran takaosassa. Nyt kuitenkin yhä useampi valmistaja rakentaa sovitteita joilla saadaan myös täydenkoon objektiivit näihin runkoihin. Silloin tietysti kamerankoko kasvaa ja etu menetetty. Myös kameraa joudutaan pitämään eri tavalla koska lednäyttö on kameran takaosassa ja oikean tuen saaminen vaikeutuu. Useat lednäytöt kääntyvät ja tämä hyöty makrokuvauksissa.
Peilittömässä kamerassa voit käyttää laajakulma- tele ja vaikkapa makro-objektiivejä. Monella kameralla voit tarkentaa haluttuun kohteeseen painamalla lednäyttöä sormella tarkennettavaan kohtaan = nopea ratkaisu. Videokuvauksessa löytyy nykyään jopa 4K laatu (4 x parempi kuin HD). Monessa kamerassa lisäksi kasvojen tunnistus etäisyydensäädössä ja videokuvauksessa tästä hyötyä kun kamera säätää terävyyden aina kasvoihin vaikka kohde liikkuu, ja tämä erityisen hyvä ominaisuus lapsia ja festivaaleilla kuvattaessa.

Kaikilla yllä mainituilla kameroilla saadaan loistavaa jälkeä, tosin optiikka ja sen ominaisuudet kuten valovoima voivat vaikuttaa kuvan laatuun.

Aloitetaan ihan alusta kasaamaan hyvä kalusto eri tarkoituksiin. Valitse kameramalleista yllä!

kameralaukku reppu ja kotelo

Kameralaukusta on hyvä aloittaa. Osta heti riittävän tukeva ja tilava laukku. Yritä ennakoida esim. ensimmäisen vuoden hankinnat ja valitse koko sen mukaan. Laukkuun pitää mahtua ainakin 1 kamerarunko, 1-3 objektiivia, salamalaite ja esim. suotimia ja varalle muistikortteja. Haluatko kovan vai pehmeän laukun? Valikoimasta löytyy myös reppuja ja koteloita.
Ostatko täyden koon rungon, kroppi rungon vai peilittömän kameran? Tämä vaikuttaa laukun kokoon koska täyden koon kalusto vie enemmän tilaa ja taas peilitön kamera yhdellä zoomilla ja sis. rakennetulla salamalla pärjäät vaikkapa suojakotelolla.

valikoima tamron objektiivejä

Objektiivi. Kalansilmä, laajakulma, normaali, lyhyt tele, pitkä tele, makro ja zoomi. Katsotaan tarkemmin eri objektiivivaihtoehdot:

kalansilmäobjektiivi ja mallikuvat

Kalansilmä piirtää joko pyöreän kuvan kennoon tai suoran kuvan. Usein esiintyy vinjetointia. Lisäksi löytyy netissä palveluja jotka suoristavat pyöreät kalansilmäkuvat.

Laajakulmaksi lasketaan yleensä polttovälit 10 mm:stä 24 mm:iin. Täydenkoon kameroissa vielä jopa 35 mm on laajakulma. Laajakulma on omiaan luonto ja maisemakuvauksessa, sekä miljöökuvissa sisätiloissa. Muotokuvauksessa pitää tietää mitä tekee jos käyttää laajakulmaa.

Normaaliobjektiiviksi lasketaan täyden koon kameroissa 50 mm ja kroppikameroissa 30-35 mm. Lisäksi löytyy ns. Pancake optiikka joka todella pienenkokonen ja usein kohtalaisen hyvä valovoima 2- 28. Normaaliopiska voidaan myös helposti muokata makro-optiikaksi esim. välirenkailla (valovoima heikkenee).

Lyhyt tele on paras vaihtoehto muotokuviin ja esim. katukuvauksessa. Ei tarvi mennä ihan kohteeseen kiinni vaan voiddan kuvata etäämpää. Lisäksi hankkimalla valovoimaisen telen (isolla aukolla) saadaan muotkuvissa taustasta epäterävä ja rauhallinen vaikka kuvaisit liikenteessä. Lyhyt tele = kroppirunkoon 50 mm 85 mm, ja täydenkoon runkoon alk. 85 mm aina 135 mm:iin asti.

Pitkä tele soveltuu urheilukuvaukseen sekä luontokuvaukseen (eläimet) ja yleensä kohteisiin joita ei pääse lähelle. Jos kuvaat kuuta normaaliopiskalla niin se jää pieneksi valopilkuksi kuvaan mutta pitkällä telellä kuu täyttää isomman osan kuva-alasta ja näin massiivisempi. Myös maisemissa etäisyydet puristuvat kasaan ja kaikki näyttää olevan lähellä vaikka etäisyyttä kilometrejä.

makrokuva ampiainen

Makrolla (huom. aito makro) pääset kuvaamaan vaikka heinäsirkan kokoista hyönteistä. Myös keräilykolikot ja muut pienet esineet kotona hyvä aihe. 50 mm makro hyvä kompromissi, koska syväterävyysalue pienellä aukolla vielä melko hyvä. Mitä suurempi tele makrokuvauksessa syväterävyys pienenee. Nykyään löytyy myös laajakulmamakroja joilla saadaan myös tausta terävämmäksi suuremman syväterävyyden ansiosta. Muita makrovälineit ovat esim normaalioptiikkaan kiinnitettävät välirenkaat, kääntörengas, makrolinssit jne… Edullisia vaihtoehtoja. Monet optiikkavalmistajat ilmoittavat virheellisesti että zoomopiska on varustettu makrolla, vaikka kysymyksessä parannettu lähietäisyys. Makro pitää olla väh. 1:1.

peruszoom ja telezoom

Zoomi tarkoittaa sitä että samassa optiikassa on useampi polttoväli.
Normaalizoomi voi olla perinteinen 24-70 mm jossa yhdistyy laajakulma ja lyhyt tele. Telezoomi voi olla esim. 100-400 mm ja soveltuu mainiosti urheilukuvaukseen. Laajakulmazoomi esim. 10-18 mm.
Zoomin valovoima ratkaisee useimmiten hinnan. Jos zoomissa kiinteä valovoima kuten 24-70 mm/2.8 niin hinta kalliimpi kuin esim. 18-55 mm/3.5-5.6 jossa liukuva valovoima, laskien laajakulmasta teleen. Mitä suurempi valovoima sitä raskaampi optiikka (muista linssin halkaisija). Hyvä muistaa matkoille lähtiessä.

objektiivin suojat

Optiikkaan kuuluu lisäksi 3 tärkeää osaa,
* vastavalosuoja (estää heijastumat)
* linssisuoja
* takasuoja/tulppa (suojaa optiikkaa laukussa sekä pölyltä)
* kirkas suodin (suojaa linssipinnan naarmuilta). Nykyään ei tarvita UV-suotimia ja Skylight suotimia koska kenno hoitaa tämän puolen ja jälkikäsittelyssä voidaan vielä vaikuttaa kuvan väreihin ja kontrastiin. Kirkas suodin riittää siis suojaamaan linssipintaa.

eri salamalaite vaihtoehtoja

Salamalaite. Vaikka kameroissa on monesti sisäänrakennettu salamalaite, niin ulkoisen salaman hankkiminen on kannattavaa. Ulkoisen salaman voi kääntää vaikkapa takana olevaan seinään 45 astetta ylös ja vasemmalle/oikealle ja näin saadaan huomattavasti pehmeämpi valo kuin että valaistaan kovalla valolla suoraan kohteeseen. Valitse riittävän tehokas salamalaite, ohjeluku väh. 40 100:lle ISO:lle.

erilaisia jalustoja

Jalusta. Luontokuvaajan riesa ja paras ystävä. Jalustaa tarvitaan kun kuvataan hämärässä tai erittäin pitkillä teleillä Myös makrokuvauksessa jalusta on hyvä apuväline. Hiilikuitujalustat ovat metallisia hieman kevyeempiä. Tärkein on kuitenkin valita kuulapäällä varustettu jalusta kun kuvaat stillkuvia, ja videopäällä varustettu videokuvauksia varten. Koska kuulapää on stillkuvauksessa huomattavan paljon nopeampi se on paras valinta. Yhdellä liikkeellä säädöt.

Kun lähdet kuvaamaan muista aina ladata akut sekä vara-akut. Toinen muistikortti on hyvä olla jos toinen tulee täyteen tai menee epäkuntoon. Muista myös juomat, sopivat vaatteet, lukemista jne… Jos omistat 2 kameraa pyri että molemmat ovat joko kroppi tai täydenkoon kameroita.