Kameran kuvakennosta

eri kameroiden kennokoot
canon iso kenno vs pieni kenno

Tässä vertailussa Canon 6D ja Canon 80D sensorit. Vasemmalla isolla kennolla varustettu 6D ja oikealla kroppikennolla varustettu Canon 80D. Kennon koko vaikuttaa vain siihen paljonko optiikan piirtämästä alueesta tallentuu kennolle. Koska pieni kenno tallentaa pienemmän alueen kuvasta vaikuttaa siltä että kenno suurentaa kuvan. Puhutaan kroppikertoimesta (tässä 1.6). Lisää tästä alempana. Huomaa myös punainen täplä molemmissa kameroissa = molemmat hyväksyvät täyden koon optiikat. 80D:ssä on lisäksi valkoinen täplä joka tarkoittaa sitä että tähän runkoon sopii kroppioptiikka kuten Canon EF-S 18–55mm lens f/4–5.6 IS STM. Tämä optiikka ei käy täydenkoon kameraan koska optiikka ei piirrä koko kennon leveydeltä vaan reunat jäisivät pimeiksi.

kuvakennovertailu faros laiva kuvassa

Kameran kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen, mutta se vaikuttaa objektiivin kuvakulmaan.

KUVAKENNO JA KROPPIKERROIN

Kuvakenno tallentaa kuvan kameran muistiin, yleensä joko Raw tiedostona tai suoraan Jpeg kuvaformaattiin. (Lue myös Raw ja Jpeg artikkeli tästä). Järjestelämkameroissa on yleensä joko täyden koon kenno, tai APS-C tai APS-H.

Ero on lyhyesti se että täyden koon kenno vastaa kooltaan 35 mm:n filmiä, eli 36×24 mm. Kun taas APS kennot ovat pienempiä (kts. kaavio). Optiikan valinnassa tulee muistaa että täyden koon optiikat toimivat kaikilla APS-kennoilla mutta eivät pysty tallentamaan koko optiikan piirtämää aluetta. Siksi usein sanotaan että APS kameroilla kroppikerroin joka voi olla esim. 1.4-1.6. Todellisuudessa kuvaa ei suurenneta vaan kennolle piirtyy pienempi alue kuvasta (kts kuva 2) kun käytetään molemmissa kameroissa samaa polttoväliä. Näin täyden koon kennon normaalioptiikka on 50 mm ja koska se toistaa vain osan maisemasta APS kameroilla se vastaa noin 80 mm:n polttoväliä.

Valoivoimaisimmat optiikat ovat melkein aina täydenkoon kameroille rakennettuja ja laadultaan erinomaisia. Poikkeuksia löytyy, esim. ainakin yhden kameravalmistajan 50 mm / 1.8 optiikka on laadultaan niin heikko että pölyä tunkeutuu optiikkaan ja esim. 30 cm korkeudelta pudotettuna linssi hajosi 2:een osaan.

Kuvaesimerkistä selviää paljonko mahtuu kuvaan eri kennoilla kun kuvataan samalta etäisyydeltä ja samaa polttoväliä käyttäen, esim. 50 mm.

Kuten y o kuvasta selviää, kroppikennokamerat (cropsensor) eivät suurenna kuvaa vaikka niin usein sanotaan (kroppikerroin 1.6 Canon), vaan suurennusvaikutelma tulee siitä että kenno tallentaa vain osan kuvasta mitä täydenkoon kenno tallentaa. Näin myös kuvanlaatu on ihan sama kuin että täyden koon kameran koko kuvasta rajataan keskikohta kroppikennon alueelta.

Tästä johtuu myös se että kroppikameroiden optiikat eivät toimi täyden koon kameroissa koska kuva tallentuisi vajaana. Kun taas täyden koon optiikka käy kroppirunkoihin mutta piirtää ”liian” ison ympyrän ja osa kuvasta jää tallentamatta, verrattuna siihen että käytössä olis täydenkoon kamera. Siksi puhutaan suurennuskertoimesta esim. 1.6 joka siis johtuu siitä että vain osa kuvasta tallentuu.