ISO-luku ilmaisee paljonko signaali vahvistetaan.

ISO herkistää kennon! = VÄÄRIN VÄÄRIN! 
Tämä on virheinfoa koska sama signaali osuu kennoon riippumatta minkä herkkyyden säädät kameraan. Herkkyyden lisäys tapahtuu siis sähköisesti kuvan tallentamisen ja RAW tiedoston muodostamiseen väliin. Virheinfo juontaa takaisin filmiaikaan kun esim. Kodakilla oli eri herkkyyksisiä filmejä, aina 25 ISO-3200 ISO ja silloin ISO-luku kuului valotuskolmioon, eli oli omiaan lisäämään filmille osuvaa valonmäärää..

Kaikilla kameroilla on suosikki ISO-arvo. Kamerallasi on ns. perus-ISO-luku, jossa kenno toimii optimaalisesti ja saat parhaan mahdollisen kuvalaadun. Eli signaalia ei vahvisteta. ISO-arvon nostamisen haittana on, että et vain vahvista kennoon kohdistuvaa valoa, vaan myös kohinaa.

Järjestelmä- ja järjestelmäkameroissa se on tyypillisesti ISO 100 tai 200, kun taas matkapuhelimissa se on usein jonkin verran alhaisempi, esim. ISO 20.

ISO-luku ei siis vaikuta kennoon osuvan valon määrään, vaan jos valitset 100 ISO:n sijaan vaikkapa 6400 ISO:a niin kennoon tallentama valo on juuri 100 ISO:a vastaava ja kuvan tallentamisen jälkeen signaalia vahvistetaan sähköisesti tässä tapauksessa 6400 ISO:n. Sähköisen signaalin vahvistuksen jälkeen kuvassa oleva peruskohina kasvaa näkyvämmäksi.

ISO-luvulla EI siis ole mitään tekemistä kennon herkkyyden kanssa, vaan kysymys on siitä paljonko signaali jälkikäteen vahvistetaan. Kun säädät ISO-luvun kerrot kameralle mihin herkkyyteen signaali vahvistetaan.

isoluku taulukko ja kuvausvinkit

RAKEISUUS
Kun kuvattiin filmille niin puhuttiin aina filmin rakeisuudesta. Samma rakeisuutta ei ole digikuvauksessa vaan puhutaan kohinasta. Tosin kohinan esiintyminen pyritään näyttämään juuri rakeilta. ISO luku on nykyään vakiona kameroissa 100:sta esim. 12800 asti, ja jopa siitä yli. Kun kuvataan todella huonoissa valo-olosuhteissa rakeisuus ei ole ongelma.

Kun ISO herkkyyttä kasvatetaan lisääntyy siis rakeisuus ja myös kontrasti. Ja koska ei ole suurennuskojetta millä säätää terävyyttä, terävyys säädetään lisäämällä pikseleiden välistä kontrastia (värit ja sävyt). Siksi kannattaa olla maltillinen kun säädetään terävyys lisäämällä jo korkeata kontrastia kuvaan, suurilla ISO-luvuilla. Varsinkin alivalottuneissa kohdissa kohinan näkyvyys kasvaa suuren ISO-luvun myötä.

alivalottunut kohta kuvassa kohina lisääntyy

Mikä on A (auto) ISO?
Jos kuvaamme hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, esim. häät kirkossa, ulkona ja myöhään illalla hääpaikalla, voi olla helpompi antaa kameran automaattisesti kasvattaa ISO-lukua jotta valo riittäisi terävän kuvan ottamiseksi riittävän lyhyellä suljinajalla.

  • Yleisin syy nostaa ISO-lukua on saavuttaa nopeampi suljinaika kuin kuvaustilanne sallii, tai pienentää aukko suuremmman syväterävyyden saavuttamiseksi.
  • Kun kuvattiin analogisilla filmeillä herkkyys mitattiin ISO-lukuna ja käytettiin erilaisella herkkyydellä olevia filmejä, usein 25-3200 ISOON. Suuri ISO-luku = rakeinen lopputulos.
  • Digitaalisessa maailmassa puhumme myös eri ISO-luvuista mutta käytännössä mittari säädetään hyväksymään vähemmän valoa jonka jälkeen kamerassa signaali vahvistetaan valittuun ISO-lukuun.
  • Joka kerta kun kaksinkertaistat ISO-arvon, voit puolittaa valotusajan, esim. 1/30 > 1/60
  • Kuvasensorin koko määrittää, kuinka paljon kohinaa kuviin tulee korkealla ISO-luvulla.
  • Myös pitkillä valotusajoilla kohina saattaa kasvaa
  • Koska lämpötila voi myös vaikuttaa kennon kohinaan niin esim. DSLR-kamerat tuottavat hieman enemmän kohinaa kesällä kuin talvella.