aukon suhteet

Aukon merkitys valokuvauksessa

Objektiivin aukko on lamelleilla säädettävä reikä jonka läpi valo kulkee sulkimeen. Kun valitset aukon, valitset reiän koon. Sekaannusta voi sattua kun on muistettava että mitä suurempi aukkoluku, sitä pienempi aukko, ja mitä pienempi aukkoluku, sitä suurempi aukko. 1/2 on siis suurempi kuin 1/22.

Isompi aukko päästää kerralla läpi enemmän valoa ja näin voit käyttää lyhyempiä suljinaikoja ja/tai pienempää ISO-lukua (vähemmän herkkä luku = vähemmän kohinaa) valaistaksesi kuva oikein.

Aukko vaikuttaa myös kuvan syväterävyyteen eli kuinka paljon syvyyssunnassa kuvassa on terävää. Pieni aukko = suurempi syväterävyys.

Yksi syy käyttää suurta aukkoa on lyhyen syväterävyyden saavuttaminen esim. muotokuvissa. Lyhyt syväterävyys ja kohde erottu paremmin taustasta, varsinkin sekavasta, värikkäästä taustasta.

Objektiivi jossa suurin aukko (esim 1.8) polttovälistä vähän riippuen kutsutaan valovoimaiseksi.

Kennon koko vaikuttaa myös syväterävyyteen ja täten vaikeaa saada lyhyt syväterävyys esim. puhelimilla, ellei tämä saavuteta softalla.

pieni aukko - suuri syväterävyys
suuri aukko - suppea terävyysalue

AUKOT (f:)

Aukot toimivat samalla lailla kuin silmän pupilli. Paljon valoa ja kamera valitsee pienen aukon (esim. 22) ja näin osuu vähemmän valoa kameran kennoon. Vastaavasti kun on vähemmän valoa aukkoa pitää suurentaa (esim. 1.8). Moderneissa kameroissa aukko valitaan kamerasta, vanhemmissa kameroissa optiikasta.

Tyypillinen aukkosarja on: 1 – 1,4 – 2 – 2,8 – 4 – 5,6 – 8 – 11 – 16 – 22 jossa jokainen väli on sama kuin ISO-luvun tai suljinajan tuplaaminen.

Valitse oikea aukko

SYVÄTERÄVYYS

Aukolla voidaan vaikuttaa syväterävyyteen. Pieni aukko (22) suuri syväterävyys ja suuri aukko (1.8) lyhyt syväterävyys. Syväterävyys on lyhyesti se alua joka kuvassa näkyy terävänä. Syväterävyysalueeseen vaikutta kolme seikkaa:
* Aukko (mitä suurempi aukko, sitä pienempi syväterävyys alue)
* Etäisyys kohteeseen (mitä lähempänä kohdetta olet, sitä pienempi syväterävyys)
* Optiikan polttoväli (mitä pitempi polttoväli (esim teleasento) sitä pienempi syväterävyys

Tällä sivustolla >> voit kokeilla miten aukko, etäisyys kohteeseen ja polttoväli vaikuttavat syväterävyyteen.
Mitä lähemmäksi tulet kohdetta sitä epäterävämpi tausta – mitä kauemmaksi menet kohteesta, sitä suurempi syväterävyys.
Mitä suurempi aukko, sitä epäterävämpi tausta – mitä pienempi aukko sitä suurempi syväterävyys.
Mitä pitempi polttoväli, sitä epäterävämpi tausta – mitä lyhyempi polttoväli sitä suurempi syväterävyys.

Tästä seuraa se että jos meillä on esim 35 mm objektiivi ja haluamme kohteen erottuvan epäterävästä taustasta, kannattaa laittaa suurin aukko sekä mennä mahdollisimman lähelle kuvattavaa. Jos meillä on 28-70 f.4 zoomi ja haluamme maisemakuvan joka terävä etulalata taka-alalle, valitsemme 70 sijaan 28 mm polttovälin, menemme hieman etäämmälle kohteesta ja aukko pieneksi.

maisemakuva pieni aukko laaja syväterävyys

Maisemakuva jossa laaja syväterävyys pienen aukon (f22) ansiosta. Muista: pieni aukko – suuri numero. Maisemakuvauksessa voi myös käyttää ns. DOF calculator sovellusta joka löytyy Google storesta >>
Sovelluksen avulla voit laskea mihin kannattaa säätää terävyys maisemakuvauksessa jotta saadaan terävä kuva esim. 1 metristä äärettömään.

Tämä kuva kuvattu isolla aukolla (1.4) ja siten saavutettu lyhyt syväterävyysalue. Vain kohde terävä ja sekava tausta epäterävä.

Käytännön kuvausvinkkejä koskien aukon kokoa

  1. Isoa aukkoa (0,95-2.8) käytetään silloin kun haluat lyhyen syväterävyyden ja epäterävän taustan, esim. muotokuvissa, hämärällä jne. Myös suljinajat lyhenevät ison aukon myötä. Esim Bookeh (katso sivun viimeinen kuva alla) kuvauksissa käytetään mahdollisimman suurta aukkoa (väh. 1.8)
  2.  Aukot 4-8 – Kun kuvaat normaalilla (50mm) tai telellä (85- ) voi olla parempi käyttää aukkoa 4 tai pienempää jotta esim. ihmisen kasvot piirtyvät kokonaa terävinä silmistä korviin vaikka taustasta tuleekin epäterävähkö. Laajakulmalla (24 mm) kuvattaessa aukolla 5.6 niin kaikki noin 2:sta metristä eteenpäin piirtyy melko terävänä. Lisäksi optiikan softspot (paras reunapiirto) on usein aukko 8.
  3. Aukot 11-32 – Maisemakuvissa pyritää käyttämään mahdollisimman pientä aukko jos idea on saavuttaa maksimi syväterävyys. Telellä kuvattaessa on joskus tarpeen käyttää pientä aukko, esim. haluamme saada 2 kaukanaa olevaa kohdetta teräväksi kuten vuoristossa. Makrokuvauksessa on suotavaa käyttää pientä aukko koska alue syvyyssuunnassa joka piirtyy terävänä on isolla aukolla todella pieni. Muista tässäkin tapauksessa softspot jos kuvan reunoilla tärkeää infoa.
  4. Jos kamerassasi on vielä pienempi aukko kuin 32 niin voit käyttää tätä luovasti kun kuvaat esim puron ja haluat juoksevasta vedestä pumpulimaisen epäterävän ja saat suljinajaksi vaikkapa 1 sek. Tätä voi harjoitella kotona laskemalla keittiön vesihanasta hitaasti vettä ja rekisteröidä koska veden liikkeestä tulee sopivan epäterävä. Jos kuvaat maiseman jossa aurinko näkyy (varo ettei aurinko polta reikää kennoon kun objektiivi toimii suurennuslasina) niin saat tähtimäisen valon.

TARKISTA OPTIIKKASI SOFT SPOT?

Reunapiirto ilmaisee kuinka terävän kuvan optiikka piirtää reunoja myöten eri aukoilla. Kuvaa sanomalehti jossa paljon tekstiä.
Aukko 22 antaa hyvän syväterävyyden mutta harvoin parhaan reunapiirron, myös suurin aukko (esim. 1.8) antaa huonomman piirron reunoissa lyhyen syväterävyyden lisäksi.

Sen sijaan saavutetaan yleensä erinomainen terävyys reunoja myöten aukoilla 5.6, 8 tai 11 (yleensä 2-3 pykälää optiikan suurimmasta aukosta). Alla olevasta kuvasta selviää siis käytetyn optiikan softspot (paras reunaterävyys) ja se on tässä käytetyllä objekstiivilla aukko 8.

Usein kuvaamme 3-ulotteisia kuvia missä tausta on kaukana pääkohteesta ja silloin voidaan hyvin käyttää sitä aukkoa mikä siinä tilanteessa toimii parhaiten, esim. 2.8 jos on vähän valoa, koska reunassa olevat kohdat ovat kuitenkin etäällä ja epäteräviä.
Sen sijaan jos reprokuvaat vanhaa kuvaa tai taulua (tärkeää että kuva on terävä reunoja muöten) niin valitse aukoksi 8-11.

bookehefekti kaupunkimaisema

Bookeh

Bookeh efekti saavutetaan kuvaamalla suurella aukoilla 0.95-1.8 kirkasta valolähdettä kuten katuvalot, joulukuusenkynttilät jne. Heijastumista tulee silloin pyöreät pallot kun taas pienellä aukolla (22- ) kuvattaessa valoista tulee pieniä tähtiä (kuva alla) jos valo riittävän vahva.

Varo likaista linssipintaa ja suotimia.